Hiihtoloman puuhia

Kirjoittelen hiihtoloman viimeisenä päivänä. Tykkään katsella videoita, joissa näytetään, mitä kaikkea on virkattu esimerkiksi viikon aikana. Siitäpä sain ajatuksen tehdä jutun siitä, mitä kaikkea virkkasin ja askartelin hiihtoloman aikana. 

Alkuvuosi meni nopeasti töihin palattuanikin. Paluu töihin tuntui mukavalta ja vuorotteluvapaan irtiotto ja palautuminen kantaa edelleen ja jäin hiihtolomalle niin, etten ollut väsynyt. Se tuntui sekä ihmeelliseltä että ihanalta.

Loma käynnistyi mainiosti sillä ensimmäisenä viikonloppuna virkkasin ja kävimme kävelyllä metsässä, ihanaa. Lunta oli vain metsän pohjalla ja vihreät mustikan varvut olivat kauniit valkoista lunta vasten. 

Pääsiäinen siintelee ajatuksissani, vaikka se onkin aika myöhään tänä vuonna. Virkkasin siis pupuja (Yarn Society). Ja munatipusia virkkasin lisää, koska niitä lähti matkaani maanantaina. Muna on hieman muokattu Oak and Marlown munaohjeesta ja tipu on omani, mutta heidän tipunsa ulkonäköä olen mukaillut. Testasin uutta norsuohjetta (craftinginglory), joka poikkesi aiemmista sillä, että tämä virkattiin alhaalta ylös eikä kärsästä alkaen. Virkkasin myös yhden siniharmaan hipon (crochet_crochey). Oi, nämä hipot ovat ovat niin suloisia. Harmikseni sunnuntai-iltana hippoa virkatessani sormeni kipeytyi niin, etten loppulomasta päässyt virkkaamaan, mutta tein sitten paljon muuta.

Alkuviikolla kyläilin äidin luona. Kävimme elokuvissa, lounaalla ja kirpparilla, josta ostin muutamia astioita askarteluasiat mielessäni. Pienet ruukut jo maalasin ja nyt on tuuminnassa, mitä kukkia tai kasveja niihin virkkaan. Testaan, miltä näyttäisivät samettilankakaktukset, mutta ihanat voisivat olla vaikkapa tulppaanit. Ostin myös muutaman kauniin kahvikupin, joille on suunnitelma odottamassa.

Torstai oli mainio askartelupäivä. Aamukahdeksan jälkeen olin jo maalaamassa "Maalaa vedellä metsä" -kirjaani. Löysin samasta pinosta myös kirjan, jossa kuvioita raaputetaan esiin mustan alta sekä kauniin kukkakirjan, jossa maisemiin lisätään siirtokuvakukkia. Aina välillä unohdan, mitä kaikkea ihanaa olenkaan hankkinut odottamaan sopivia hetkiä. Vesimaalauskirjaani olin jo aloittanut ja nyt lomalla maalasin siitä kolme sivua. Se on kyllä ihanaa ja rentouttavaakin. Saa vain maalata alueita vedellä ja odottaa kiinnostuneena, millaisia värejä valkoisen alta paljastuu. Kemianopettajana kiinnostaa myös todella paljon, kuinka tämä toimii. Yritin selvitellä asiaa netistäkin, mutta en löytänyt.

Seuraavana vuorossa olivat saippuat. Pääsiäisen pupusaippuat! Harmikseni muotissa on kohta, joka tekee pupun selkään läikän, joten puput jäivät vain viiteen. Olisivat varmasti suloisia muissakin väreissä, esimerkiksi pastellisina. Kaktussaippuat ovat myös aivan ihastuttavia! Ja yhden sateenkaarenkin kokeilin.

Nämä tein valmiista saippuamassasta, joka tarvitsee vain sulattaa, värjätä ja kaataa muottiin.

Ja koska saippuoiden tekeminen oli niin kivaa ja koska talomuottini on erittäin suloinen, päätin kokeilla myös pieniä talosaippuoita. Ihaniahan niistäkin tuli, vaikkakin pieniä. Mietin myös, jos kokeilisin, saisinko saippualla liimattua kolme taloa yhteen riviksi, jolloin saippuasta tulisi isompi. Voisipa olla hauska niinkin!

Askartelupäiväni jatkui maalaamisilla. Olin jo pitkään ajatellut, että haluaisin kokeilla maalata esineitä kaatotekniikalla ja nyt testailin sitä pupuihin ja sieniin. Tein värejä aika reilusti, joten samalla tulin maalanneeksi kokoelman jouluriipuksia, koska olin aiemmin valanut niitä valmiiksi pinon. Ja kokoelmasta tulikin mielenkiintoinen, jos haluaisi jouluun jotain, joka ei ole aivan niin perinteisen joulun väristä. Huolimatta tästä poikkeamasta joulun suuntaan, katseeni on edelleen pääsiäisessä ja keväässä. Mietin, voisiko rairuohossa olla tipujen lisäksi pieniä taloja, ehkä sieniä ja pupuja nyt ainakin. Ja ajatuksesta innostuneena sekä valoin lisää taloja, että maalasin niitä. Tein kokoelman taidetaloja ylijäämäväreillä ja valoin vihreitä taloja ja loppuviikosta vielä vaaleankeltaisia sekä haaleanvaaleanpunaisia. Itselleni maalasin peikonlehden. Ja ylijäämä maaleilla maalasin vielä kaksi pientä maalausta ja sateenkaaria.

Perjantaina kävin kirjastolla. Lainasin pinon kiinnostavalta vaikuttavia kirjoja. Niitä olikin kiva selailla ja katsella ja tuumailla, olisiko jotain tehtäväksikin asti. Siemeniä ja pähkinöitä on nyt ostettuna ja tänään testiin pääsee Vegetalvesta leipä. Kesäpaidalle en löytänyt sopivaa virkkausohjetta. Voipi olla, että virkkailen sen tutulla kuviolla ja matkalla paitaa sovitellen.

Kuolleiden kylä -kirjaa aloitin aamulla. Heräsin kahdeksalta ja aloin lukea. Miten mukava alku aamuun! Kun puoli kymmeneltä alkoi nukuttaa, otin pikkuiset nokoset vielä. Ihana päivä olisi niin, että vain lukisin! Vaan suunnitelmissani oli tämän blogijuttusen teko. Ja munakoisolasagnea laitan ruuaksi ja leivon kakun ja leivän. Eilisissä maalauksissa on vielä pikkuisen korjailtavaa. Olin myös ajatellut kirjoittaa kirjeen lomalla, senkin haluaisin tehdä. Ja Punisher-sarjan viimeinen osa on katsottava, kuinka siinä lopulta käykään. Ja sitten on vielä sauna ja Voicekin. Voisikohan nuo kaikki mahduttaa vielä viimeiseen lomapäivään. Myyntipöydän suunnittelu on jätettävä tuleville ajoille.

Perjantaina ja eilen valoin lisää
taloja ja kaksi kipposta sekä maalasin osan niistä. Sen lisäksi eilen tuunailin kirppisostoksiani maalaamalla kalkkimaalilla jo mainitsemani ruukut sekä kolme ankkaa. Pidän kalkkimaalin mattapinnasta sekä niiden kauniista väreistä.

Hiihtoloman jälkeen voi alkaa tosimielellä odottaa kevättä. Talvinen bambimaailma on nostettu takaisin kaappiin ja haaveksin jo pienistä narsisseista kotiin ja pyöräkeleistä! Osa jalkakäytävistä on jo sulana, mutta ei vielä kaikki. Vaan ehkä jo piankin!

Mainiota maaliskuuta!

Terkuin, Tintti  

Ps. Tänään satoikin lunta. No, kevättä kohti joka tapauksessa mennään!